Hankkeessa tutkitaan energian saarekekäyttöä, joka tarkoittaa eristyneen alueen energiahuoltoa, esimerkiksi saarissa ja maatiloilla. Ohjelman tarkoituksena on kehittää konsepti, jolla saarekekäyttöä automatisoidaan ja hyödynnetään tehokkaammin muissa samankaltaisissa kohteissa eri puolilla Suomea.

Saarekekäytöllä lisätään paikallista uusiutuvaa energiantuotantoa sekä energiaomavaraisuutta, joka tulevaisuudessa vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Uusiutuvan energian ratkaisuja Merenkurkun maailmanperintökohteeseen ja maatiloille

Hankkeessa luodaan ratkaisuja, joilla voidaan optimoida eri energianlähteiden, kuten tuuli-, aurinko-, geo- ja bioenergian käyttöä eri kohteissa. Tarkoituksena on myös löytää uudenlaisia uusiutuvan energian ratkaisuja sähkön ja lämmön tuotantoon.

Ratkaisuja tullaan hyödyntämään esimerkiksi Merenkurkun maailmanperintökohteessa ja sen alueella sijaitsevissa kiinteistöissä. Keski-Suomessa hyödyntämiskohteita ovat muun muassa uusiutuvan energian käytöstä kiinnostuneet maatilat.

Pisara meressä -hankkeen rahoittavat Pohjanmaan sekä Keski-Suomen ELY -keskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, joka on EU:n tukema ohjelma.

Lisätietoa osoitteesta www.vei.fi ja www.jyu.fi/uusiutuvaenergia.

- Laaja kansalaiskysely ja yliopistolla järjestettävä paneelikeskustelu mahdollistavat monipuolisen analyysin julkisten palveluiden vaikuttavien priorisointipäätösten kriteereistä ja arvovalinnoista, kertoo Lehtonen tutkimuksen aineistoista.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Ihmisen ääni -hanketta, jossa tarkastellaan deliberatiivisen demokratian mahdollisuuksia suomalaisessa terveydenhuollossa.

- Hyvä veli -verkostot vaikuttavat olevan Suomessa laajimmin levinnyt epäeettisen toiminnan muoto, kertoo professori Ari Salminen. Tutkimuksen toteuttivat Salmisen lisäksi tutkijat Venla Mäntysalo ja Rinna Ikola-Norrbacka julkisjohtamisen yksiköstä.

Lue lisää tuloksia Transparency Internationalin tiedotteesta

Raportti Kansallinen integriteettitutkimus - Suomi

Johtamisen etiikan tutkimusryhmä

Ks. professori Ari Salmisen haastattelu 4 uutisista.

Yksi seminaarin pääpuhuja oli sosiolingvistiikkaan erikoistunut tohtori Katharina Brizić (kuvassa) Itävallan tiedeakatemiasta. Brizić tutkii monikielisten maahanmuuttajien menestymistä koulussa. Tutkimuksessa selvitetään noin 180 monikielisen oppilaan koulumenestystä.

– Tarkastelluissa kouluissa ei monikielisyyttä pystytä kovin hyvin ottamaan huomioon. Tästä seuraa eriarvoisuutta eri ryhmien kesken. On huomattava, että oppilaiden heikommat taidot eivät välttämättä johdu kielestä vaan oppilaitosinstituution tarjoamien mahdollisuuksien puutteesta, Brizić kertoo.

On tärkeää tunnistaa mekanismit ja arvioida niiden vaikutusta kriittisesti. Vaikka muutosta ei välttämättä saada aikaan poliittisella tasolla, Brizićille on tärkeää nähdä tutkimuksensa vaikuttavan oppilaitosten tasolla.

– Kansainvälisen seminaarin teemaksi valikoitunut Kielet liikkeessä ilmentää koko maailman ja kulttuurin globalisaatiota ja liikettä, ilmiö on läsnä joka puolella, kertoo VAKKI ry:n puheenjohtaja professori Harry Lönnroth.

Tänä vuonna VAKKI ry päätti nimetä Vuoden humanistiksi emeritusprofessori Kari Uusikylän.

– Hän puhuu sivistysyliopiston sekä inhimillisen elämän puolesta, Lönnroth kertoo valintaperusteista.

32. kertaa järjestettävässä symposiumissa oli osallistujia reilut 70 useista eri maista, kuten Ruotsista, Venäjältä, Puolasta, Virosta, Saksasta ja Isosta-Britanniasta.

Kunnanjohtajat kokevat olevansa vastuussa toiminnastaan ensisijaisesti kuntalaisille. Kuntien keskeisinä arvoina he pitävät avoimuutta, asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja luottamusta. Tehokkuutta ja eettisyyttä kunnanjohtajat pitävät toisiaan täydentävinä – eivät vastakkaisina ominaisuuksina.

Vastanneista yli puolet on kohdannut työssään eettisiä ongelmia. Yksittäisinä ongelmina nousivat esiin tehottoman työskentelyn peittely, asiakaspalvelun puutteet ja työyhteisön häirintään liittyvät kysymykset. Koulutuksen ja neuvonnan lisääminen, keskustelut ja esimiesvalmiuksien päivittäminen ovat vastaajien mielestä parhaita toimintamalleja eettisten ongelmien ratkaisemiseksi.

– Näyttää siltä, että hyvät eettiset periaatteet ovat ikään kuin virkamieskunnan selkäytimessä. Poliittinen valvonta ja avoimuus tukevat eettistä käyttäytymistä. On myös huomattava, että perustuslaki, kuntalaki, virkamieslainsäädäntö ja hallintolaki antavat perustan eettiselle käyttäytymiselle, professori Ari Salminen kertoo.

Kuntarakenneuudistuksen ja kuntien taloudellisen myllerryksen yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota siihen, että eettisiä ohjeistuksia on riittävästi ja hyvät käytännöt pääsevät toteutumaan. Uudistukset onnistuvat parhaiten, kun luottamus säilyy kansalaisten ja päätöksentekijöiden välillä.

Etiikkabarometri toteutettiin Vaasan yliopiston julkisjohtamisen yksikössä yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Etiikkabarometri on osa hallinnon ja johtamisen etiikan tutkimusohjelmaa Vaasan yliopistossa.

Koko tutkimus luettavissa alla olevasta linkistä:
Etiikkabarometri kuntien eettisestä tilasta ja kehittämistarpeista - Kunnanjohtajien näkemyksiä

Eteläpohjalainen tutkimuskokonaisuus Tervas koostuu useista terveyteen liittyvistä hankkeista. Niillä on haettu uutta tieteellistä tietoa eteläpohjalaisten kuluttajien ruokaan ja liikkumiseen  liittyvistä käyttäytymismalleista. Tutkimusten toteutuksesta ovat vastanneet Vaasan yliopisto, Turun yliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Räätälöity terveysviestintä

Vaasan yliopiston tutkija Hannu Karhu on pohtinut räätälöidyn terveysviestinnän mahdollisuuksia. Lähtökohtana tutkimuksessa olivat ihmisten terveysmotiivit, jotka poikkeavat toisistaan paljon.

Kuluttajat voidaan jaotella viiteen eri ryhmään: rennot nautiskelijat, ihmisläheiset rationalistit, Itsekeskeiset menestyjät, terveystietoiset liikkujat ja perhekeskeiset hoivaajat. Karhun tutkimus osoittaa, että  ryhmien välillä on asenne-eroja ja motiivit terveyden ylläpitämiseen ovat erilaisia. Näin ollen terveysviestinnässä kannattaisi painottaa eri asioita eri ryhmille, jotta saataisiin aikaan toivottu vaikutus.

Petteri Puska esitteli pro gradu -tutkimustaan, joka pureutui maku- ja terveellisyysmielikuviin kuluttajamarkkinoinnissa. Taustalla olivat edellä mainitut viisi erilaista kuluttajaryhmää, ja tulokset vahvistavat havaintoa, että terveellisyydestä tulisi viestiä eri tavoin eri ryhmille. Erityisesti pakkauksissa ja viestinnässä olisi syytä korostaa terveyden merkityksiä.

Yritykset hyötyvät suoraan

Atrian ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen oli tyytyväinen yrityksiä suoraan hyödyttävään tutkimustoimintaan.

- Tutkimusyhteistyö hyödyttää  yrityksen liiketoimintaa mm. siten, että saamme uusimman tutkimustiedon ensimmäisinä, voimme vaikuttaa painopistealueiden valintaan ja ennen kaikkea verkostoidumme maakunnan muiden toimijoiden kanssa.

Lampisen mukaan tutkimukset avasivat silmiä myös sille, että yritysten on syytä pureutua kuluttajien terveyskäsitykseen paljon nykyistä enemmän.

Kummin tehtävänä on rikastuttaa "kummilapsen" elämää kokemuksellaan ja viisaudellaan. Kummi edistää, tukee ja suojelee ikääntyville suunnatun opiskelun järjestämistä. Ikääntyvien yliopiston toiminnan suunnittelusta ja organisoinnista vastaavat Vaasan kesäyliopisto, Vaasa-opisto sekä Vaasan yliopiston avoin yliopisto.

Kevään 2012 luentosarjan teemana on Ompeluseuroista ja toriparlamenteista etäyhteyksiin. Luentosarja käynnistyy tiistaina 31.1.2012 Nissi-auditoriossa Tritoniassa klo 15.00–16.30 aiheella ”Perinteisistä opintopiireistä globaaleihin verkkoyhteyksiin”, luennoitsijana professori Petri Salo Åbo Akademista.

Ks. muut Ikääntyvien yliopiston kevään luennot

Palkintoperusteluissa todetaan Seppo Pynnösen toimineen pitkään aktiivisesti Vaasan yliopiston tilastotieteen professorin tehtävässä, tutkijana ja opettajana. Tutkijana hänen kansainvälisesti korkeimmalle arvostetut saavutuksensa liittyvät tilastollisten menetelmien tutkimukseen ja niiden menestyksekkääseen soveltamiseen rahoitusalalla. Hän on julkaissut viime ja edellisvuoden aikana useissa korkealuokkaisissa kansainvälisissä julkaisuissa.

Rehtori Matti Jakobsson, henkilöstöjohtaja Auli Kinnunen ja Seppo Pynnönen

Professori Pynnösen tutkimustoiminta pitää sisällään rahoitusalaan liittyvän tutkimuksen lisäksi itse tilastollisten menetelmien kehitykseen liittyvää perustutkimusta sekä myös useita muita sovellusalueita taloustieteiden, ekonometrian, biometrian ja lääketieteiden alueilla.

Vuoden opetusteko -palkinnon saanut kauppatieteen tohtori Maria Järlström palkitaan ansioista Vaasan yliopiston akateemisen aikuiskoulutuksen kehittäjänä ja kouluttajana. Hän on osallistunut johtamiseen liittyvien aikuiskoulutuskokonaisuuksien kouluttajana kaikkiin vuonna 2011 toteutuneisiin koulutusohjelmiin.

Maria Järlström

Järlströmin tyyli johtamisen koulutuksissa on kannustava ja myönteinen. Hän tuo uusinta tutkimustietoa käytännönläheisesti ja konkreettisesti esiin opiskelijoille, jolloin tutkimustieto tulee omaa työtä hyödyttäväksi, eikä tieto jää irralliseksi.

Järlström on ollut myös mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Naisjohtajien Klubi -toimintaa.

Yliopiston rehtori Matti Jakobssonin vuosijuhlapuhe (pdf).

Korkman muistutti, että Euroopan unioni ja euro olivat alkujaan yhtä paljon poliittinen kuin taloudellinen projekti. Tästä syystä se ei alkanut  taloudellisessa mielessä täysin ihanteellisella kokoonpanolla, ja säännöistäkin lipsuttiin matkan varrella.

Nyt Korkmania huolettaa eniten Kreikan tilanne 350 miljardin velkoineen. Hänen näkemyksensä on, että yleisestä velkakriisistä kyllä selvitään ja euro pysyy yhteisvaluuttana, mutta vastaisuudessa valvotaan tiukasti yhteisten pelisääntöjen noudattamista ja korostetaan valtioiden omaa talousvastuuta.

- Akuutin kriisin torjunta vaatii "hevoskuuria" kriisimaissa, velkajärjestelyjä ja runsain mitoin EKP:n tilapäistä tukirahoitusta, linjaa Korkman.

- Edessä on mitä todennäköisimmin pitkä, ikävä "muddling through" –jakso, jossa rämmimme, muttemme huku. Euroopan rahaliiton EMU:n sortuminen se vasta poliittinen ja taloudellinen katastrofi olisikin.

Sixten Korkman

Sijoita pitkällä tähtäimellä

Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja, Vaasan yliopiston professori Timo Rothovius puolestaan pohti sijoittamisen historiaa ja velkakriisin vaikutuksia siihen. Hänen mukaansa nykyisessä tilanteessa ei ole mitään uutta – päinvastoin pitkän aikavälin historia vain toistaa itseään.

Historiallisessa tarkastelussa osakesijoittamisen järkevä aikajänne on  vähintään 10–15 vuotta. Tänä aikana nousujen ja laskujen keskiarvo ehtii tasoittua niin, että voitolle jääminen on todennäköistä. Nopeita voittoja saa vain harva.

- Kun vielä sijoittajat muistaisivat sen, että tuoton ja riskin suhde on aina vakio – toisin sanoen ilmaisia lounaita ei ole. Jos jostain luvataan suuria voittoja, on silloin myös mahdollisuus hävitä isosti, ja niin pitää tietysti terveessä taloudessa ollakin.

Timo Rothovius

Puheenvuoron käyttivät myös Vaasan yliopiston rehtori Matti Jakobsson ja Etelä-Pohjanmaan rahaston asiamies FT Juha Alarinta.

Teuvalaissyntyinen akateemikko Oiva Ketonen (1913–2000) oli merkittävä filosofi ja korkeakoulupoliittinen vaikuttaja. Ketosen ajattelun perinteen vaalimiseksi Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto ja Vaasan yliopisto järjestävät joka vuosi Oiva Ketonen -seminaarin. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Oiva Ketosen syntymästä, ja vuoden 2013 juhlaseminaari järjestetään Teuvalla.

Tutkijatohtori, HTT Niina Mäntylän toimittamassa kokoomateoksen "Lapset ja nuoret yhteiskunnan toimijoina" aiheet käsittelevät lasten ja nuorten toimijuutta yhteiskunnassa eri tieteenalojen teemojen kautta. Päätöksenteossa lapsi tai nuori saattaa jäädä omine mielipiteineen helposti aikuisten varjoon. Monet kirjan artikkeleista keskittyvät lasten osallistumisen ongelmiin ja mahdollisuuksiin. Kirjoitukset tuovat esille lasten ja nuorten moninaiset roolit yhteiskunnassa.

Tutkijatohtori, KTT Harri Luhtasela tarkastelee tutkimusjulkaisussaan sopimattomia kaupallisia menettelyjä sähköisessä kuluttajakaupassa. Sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevalla direktiivillä 2005/29/EY on pyritty poistamaan rajat ylittävän kaupankäynnin esteenä pidettyjä kansallisia eroja yhtenäistämällä kaupallisten menettelyjen sääntelyä. Oikeustieteen alaan kuuluvassa tutkimuksessaan Luhtasela selvittää, miten tämä direktiivi vaikuttaa rajat ylittävän kuluttajaverkkokaupan sääntelyyn EU:ssa.

Yliopistolehtori Päivi Haapalaisen ja Epanet-professori Martti Lindmanin tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja mallintaa kokeellista tuotekehitystoimintaa huonekalualalla. Tutkimusraportti Kokeellisen tuotekehityksen soveltuvuus huonekalualalle on osa Kokeellinen tuotekehityslaboratorio -hanketta. Tuotekehitystoiminnan ydin on systemaattinen oppiminen yrityksen ja erehdyksen kautta, jossa rakennetaan uusiin, lupaaviin ideoihin perustuvia prototyyppejä. Yhteistyö muotoilijan, huonekaluvalmistajan sekä prototyypin tekijöiden tai materiaaliasiantuntijoiden kesken on tärkeää koko prosessin ajan.

Tuotantotalouden tutkijat puolestaan esittelevät raportissaan Menestyksekkäät tuotantokonseptit globaalissa ympäristössä -hankkeen tuloksia. Hankkeessa luotiin systemaattinen suunnitteluprosessimalli uutta tuotantojärjestelmää varten. Hankkeessa pyrittiin tunnistamaan ja vahvistamaan ennakolta menestyksellisen tuotannon ja logistiikan vaikutustekijöitä sekä tunnistamaan riskitekijät. Tutkimusympäristönä olivat globaalisti toimivat sähkö- ja konepajateollisuuden yritykset ja niiden tuotanto- ja logistiikkatoiminnot sekä niihin liittyvät verkostot.

Julkaisujen tilaukset ja pdf-versiot:

Mäntylä, Niina (toim.): Lapset ja nuoret yhteiskunnan toimijoina

Luhtasela, Harri: Sopimattomat kaupalliset menettelyt sähköisessä kuluttajakaupassa

Haapalainen, Päivi & Martti Lindman: Kokeellisen tuotekehityksen soveltuvuus huonekalualalle

Keskinen, Simo, Teemu Mäenpää, Vesa Nyrhilä, Petri Helo, Kerstin Siakas & Colleen Harris:
Towards successful production concepts in global environment - The final report of "Production anticipation in multicultural environments" research project

Lue lisää miten voi tukea lahjoituksellasi Vaasan yliopiston toimintaa: /varainhankinta/lahjoitukset/

Vaasan yliopistossa hankejohtajana toimii professori Eija Mäkinen ja tutkijana toimii tutkijatohtori HTL (väit.) Jan-Erik Helenelund. Julkisoikeuden yksikössä tutkitaan meren alueiden suunnittelun järjestelmiä, suunnittelun oikeudellisista reunaehtoja ja mahdollisuuksia.

– Oikeudelliselta kannalta kysymys on Suomen ja Ruotsin suunnittelujärjestelmien vertailusta ja mahdollisesta yhteensovittamisesta EU:n meridirektiivin ja vesidirektiivin edellyttämät vaatimukset huomioon ottaen. Tähän kokonaisuuteen liittyy monia vaikeita vesialueiden käyttöä koskevia oikeudellisia kysymyksiä, Mäkinen kertoo.

Hanke lisää suunnittelumateriaalin saatavuutta, edistää suunnittelujärjestelmien kokonaisvaltaista yhteensovittamista sekä luo yhteinen alusta tiedon varastoinnille, suunnittelulle ja tulevalle päätöksenteolle. Hanke tuottaa tietoa ja tukee Merenkurkun alueita merellisen alueen suunnittelussa saattamalla yhteen Suomen ja Ruotsin asiantuntemuksen Merenkurkun alueella.

Hanke toteutetaan vuosina 2011–2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Västerbottenin lääninhallituksen, Åbo Akademin, Uumajan yliopiston, Vaasan yliopiston, Metsähallituksen ja IGIS – Innovativa Geografiska Informationssystem -yhdistyksen yhteistyönä. Työtä tehdään läheisessä yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hanketta koordinoi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on reilut miljoona euroa.

– Palosaaren kampusalue soveltuu erityisen hyvin geoenergian tutkimukseen, koska pienellä alueella voidaan tutkia sekä maalämpöä, vesistöenergiaa, sedimentin energiaa, kalliolämpöä että asfalttilämpöä, tutkimusjohtaja Erkki Hiltunen teknillisestä tiedekunnasta kertoo.

– Geoenergiahanke luo poikkeuksellisen monipuolisen tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen sekä ainutkertaisen ympäristön aihealueen koulutukselle. Hankkeella on myös kaikki edellytykset osoittaa, että geoenergiaratkaisut ovat kannattavia, tehokkaita ja toimivia.

Hanketta suunnitellaan usean eri toimijan kanssa yhteistyössä. Mukana infrastruktuurin sekä rahoituksen suunnittelussa ovat mm. ammattikorkeakoulu Novia, Merinova, VASEK, Geo-Pipe GP Oy ja Värmex Ab sekä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liitot. Hiltunen toivoo rahoitusta heltiävän teollisuuden kanssa tehtäviin tutkimushankkeisiin myös Tekesiltä.

– Useat tahot ovat olleet hankkeesta kiinnostuneita. Yhteistyökumppanit lähtevät todennäköisemmin mukaan, kun hankkeella on omaakin rahoitusta.

Projektitutkija Antti Savola on ollut mukana hankkeen esisuunnitteluvaiheessa.

– Suunniteltu alue on ainutlaatuinen koko maailmassa. Tässä laajuudessa ja tällä kokoonpanolla ei tietääksemme geoenergiaa tutkita missään muualla.

Urbaania geoenergiaa asfaltin alta

Seuraavaksi tehdään varsinainen laite- ja putkistosuunnitelma, jonka mukaan infrastruktuuri rakennetaan. Ensimmäisenä tutkimuskohteena on asfalttilämmön tutkiminen eri syvyyksistä.

– Olemme kiinnostuneita siitä, mihin asfaltin tai rakennuksen alaisiin kerroksiin lämpö varastoituu ja miten maaperä käyttäytyy, Hiltunen kertoo.

Geoenergiaa on perinteisesti käytetty omakotitalojen lämmittämiseen. Ruotsissa ja Norjassa maalämpöä käytetään myös suuriin kohteisiin. Esimerkiksi Åhusin sairaala Norjassa on yksi Euroopan suurimmista rakennuskomplekseista, joissa geoenergiaa käytetään. Paitsi lämmitykseen, geoenergiaa käytetään myös viilennyksen tuottamiseen. Etenkin suurissa kohteissa tarvitaan usein samanaikaisesti sekä lämmitystä että viilennystä.

Geoenergiahanke on osa teknillisen tiedekunnan isomman kokonaisuuden EnergyLab -hanketta, jossa tutkitaan muun muassa biopolttoaineita, biopolttoaineisiin liittyvää moottoriteknologiaa ja tuulienergiaa.

- Jos toiset noudattavat sopimuksia ja toiset näkevät ne vain materiaalina luovalle tulkinnalle, se on totta kai epäreilua. Nyt on varmistettava syvemmän taloudellisen integroinnin avulla säännöt sellaisiksi, ettei nykyisen talouskriisin kaltaista tapahtumaketjua enää synny.

Pääministeri Katainen puhui torstaina Vaasan yliopistolla Euroopan tulevaisuus -keskustelutilaisuudessa. Moderaattorina ja toisena alustajana toimi kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola. Hän muistutti, että kansainvälisen kilpailukyvyn mittaamisessa aineeton pääoma on yhä merkitsevämpää. Suomi pärjää kyllä tutkimuksessa, mutta myynnin, markkinoinnin ja johtamisen saralla suomalaiset mittelevät vain eurooppalaisessa keskisarjassa.

Täysi sali kuulijoita esitti innokkaasti pääministerille kiperiä kysymyksiä. Suomen talouden velkaantumisen lopettamiseksi pääministeri lupaili päätöksiä jo lähiaikoina, ja muistutti ainoiden vaihtoehtojen olevan menojen leikkaus ja verojen korotus. Huoltosuhde heikkenee jatkossakin, ja tähän tarjotaan lääkkeeksi työurien pidentämistä ja kuntauudistusta. Kataisen mukaan molemmat ovat välttämättömiä, mutta myös kaikkien etu.

Opiskelijoita pääministeri kannusti ottamaan kaiken irti EU:n mahdollistamasta liikkuvuudesta ja opista.

- Minusta on jokaisen opiskelijan kansalaisvelvollisuus lähteä kansainväliseen vaihtoon! provosoi Katainen ja kertoi itsekin olleensa aikoinaan Erasmus-vaihdossa Iso-Britanniassa.

Pääministeri Katainen otti lehdistötilaisuudessa kantaa myös yliopistouudistukseen ja kertoi olevansa erittäin tyytyväinen sen tuloksiin.

- Aihe on tunnetusti minulle rakas. Yliopistoverkko on nyt laitettu kuntoon eikä muutoksia ole näköpiirissä. Olen ihan varma, että tällä uudella rakenteella yliopistojen perustutkimus ja tutkimuksen vaikuttavuus ovat jo muutaman vuoden päästä ihan uudella tasolla.

Tilaisuus oli osa eri puolilla maata järjestettävää seminaarisarjaa, jonka järjestelyistä Vaasassa vastasivat Valtioneuvoston kanslia, ulkoministeriön Eurooppatiedotus ja Vaasan yliopisto.

Kauppatieteellisessä tiedekunnassa kauppatieteiden kandidaatin tutkinnossa on yhteensä 20 aloituspaikkaa, joista 10 paikkaa on johtamisen ja organisaatioiden pääaineessa, 5 paikkaa kansantaloustieteen pääaineessa ja 5 paikkaa talousoikeuden pääaineessa. Hakemuksia saapui kaikkiaan 295. Valinta perustui hakijoiden ylioppilastutkintotodistuksesta saamiin pisteisiin.

Syyskaudella järjestettävä ylioppilaiden haku on suunnattu erityisesti syksyllä ylioppilastutkintonsa suorittaneille sekä varusmiespalveluksesta tammikuussa kotiutuville.

Syksyn valinnassa oli haussa myös maisterivaiheen opiskelupaikkoja teknillisessä tiedekunnassa. Uusia opiskelijoita diplomi-insinöörin ja kauppatieteiden maisterin tutkintoihin valittiin kaikkiaan 19. Diplomi-insinöörin opiskelupaikkaa tavoitteli yhteensä 16 hakijaa ja kauppatieteiden maisterin opiskelupaikkaa 45 hakijaa. Valinta perustui hakijoiden aikaisemmin suorittamiin korkeakoulututkintoihin, esimerkiksi insinöörin tutkintoon.

Yliopistoon otetaan vuosittain kaikkiaan noin 800 opiskelijaa. Pääosa opiskelijoista valitaan kesällä ns. päävalinnassa pääsykokeiden kautta.

Kevätlukukaudella yliopistossa on vaihto-opiskelijoita reilut kahdeksankymmentä. He tulevat pääasiassa Euroopasta ja Aasiasta.

Artikkelissaan Tornikoski tutkii kvantitatiivisen aineiston avulla ekspatriaattien palkitsemista ja sitoutumista työnantajaansa työntekijän välisen psykologisen sopimuksen näkökulmasta. Ekspatriaateilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka työskentelevät ulkomailla useampia vuosia.

Kolmatta kertaa järjestettävä European Reward Management konferenssi pidettiin tänä vuonna Brysselissä joulukuun alussa. Konferenssissa oli 64 osallistujaa eri puolilta Eurooppaa.

Tornikoski toimii vierailevana tutkijana johtamisen yksikössä. Tällä hetkellä hän työskentelee apulaisprofessorina Grenoble Ecole de Managementissa Ranskassa.

Tornikosken väitöskirjan tilaukset ja pdf

Henkilöstöjohtaminen strategisena kilpailutekijänä -tutkimusryhmä